Toimintaamme

 Vuoden 2024 vuosikertomuksen toiminnastamme löydät täältä.

Tästä pääset toimintasuunnitelmaamme vuodelle 2025 ja täältä löytyvät sääntömme.

Tällä sivulla kerromme 

1. Vuoden 2025 toiminnastamme, 

2. Pysäkin korjaushankkeesta ja 

3. Aseman historiasta

1. Vuoden 2025 toimintaa

Menneet tapahtumat:

Keväällä alkaneet peli-illat käynnistyivät uudelleen torstaina 2.10. klo 18. 

Elämää radalle - täyttä höyryä! ja Elojuhlat sunnuntaina 24.8.2025 klo 11-16.30 Pysäkillä!

Tapahtumapäivä oli yleisömenestys, n. 300 henkilöä oli Pysäkillä höyryjunaa katsomassa ja nauttimassa ohjelmasta sekä tarjoiluista ja myyntikojujen antimista. Ohjelmassa oli Duo Pelimanni Kaija ja Janne, jotka musisoivat, rautatiemuistoja tarinoi Esko Suhonen ja trubaduuri Kari Suhonen musisoi kitaransa kera. Pysäkillä oli myös kahvila, tuotemyyntiä, ruokamyyntiä ja kirppis!

Tapahtuman järjestivät Kolkontaipaleen kyläyhdistys ry, Lumovoimaa kulttuurista -hanke, Tulevaisuuden Huutokoski -hanke, Visit Joroinen ry, Asemanseudun kyläyhdistys Rantasalmelta sekä Rantasalmen kunta. Katso lisätietoja täältä.

Kyseessä oli höyryjunamatka Pieksämäeltä Huutokosken, Joroisten ja Kolkontaipaleen kautta Rantasalmelle ja takaisin. Tapahtuma puhui elävän ja elinvoimaisen maaseudun ja kulttuurin sekä Pieksämäki–Savonlinna -rataosuuden ja sen henkilöliikenteen mahdollistamisen puolesta.

Lauantaina 14.6. talkoiltiin vieraslajien kimpussa

Lupiinit saivat kyytiä ja piha tuli samalla siistityksi. Kiitos ahkerille talkoolaisille!

Muutama kuva löytyy täältä.

Valitus Pirilän kullanetsintäluvasta

Kolkontaipaleen kyläyhdistys on valittanut Pirilän kullanetsintäluvasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 27.5.2025. Yhdistys toimi tässä myös muutamien kiinteistönomistajien, mm. Kolkonjärvi-Tuusjärvi -osakaskunnan valtuuttamana.

Keskeisiä valitusperusteita myönnetyn luvan peruuttamiseksi ovat:

- pohjaveden ja pintavesien sekoittuminen, jonka seurauksena Kolkonjärven veden laadun huonontuminen sekä huoli alueen kaivojen veden laadun heikkenemisestä ja jopa veden loppumisesta,

- huoli maisemallisista arvoista ja etsinnän aikaisesta melusta sekä pölystä porausten yhteydessä,

- alueen ja sen kiinteistöjen taloudellisen arvon huonontuminen ja epävarmuus tulevasta,

- perusteltu epäily luvan saajan asiantuntemuksen ja talouden tilasta, josta on tiedossa olevia väärinkäytöksiä aiemmista etsintäkohteista,

- huoli alueelle mahdollisesta perustettavasta kaivoksesta.

Valitukseen yhdistys on saanut kannustusta ja taloudellista tukea kiinteistönomistajien, aktiivisten kyläläisten ja loma-asukkaiden taholta.

Varaston ja pihan siivoustalkoita pidettiin maanantaina  2.6. 

Varastoa ei juuri saatu siivottua, mutta maalausta oli vielä samoin sisäpuolen listojen laittoa. Eteenpäin kaikki!

Pysäkin maalaustalkoot olivat taas 29.5. klo 10-15                                                                      Pientä fiilausta vaille saatiin talo maaliin, eikä sade loppupuolella päivää haitannut menoa. Nyt ahkeroi yhdeksän talkoolaista, kiitos heille!

Pysäkin talkoot jatkuivat lauantaina 17.5. klo 10-15

Ahkeria talkoolaisia oli kaikkiaan 11 ja Pysäkki muuttui melkein karamelliksi. Maalausta ei toki saatu kokonaan tehdyksi, vaan talkoot jatkuvat.

Pysäkin lauluillat alkoivat 15.5. klo 18!

Ensimmäinen lauluilta kokosi 11 innokasta laulajaa Pysäkille ja kolme tuntia hurahti hetkessä. Laulajia tuli Parkumäeltä asti, se oli tosi mukavaa! Tervetuloa jatkossakin! 

Pysäkin peli-illat alkoivat 24.4.2025

Ensimmäinen peli-ilta oli jo, ja mukana oli seitsemän innokasta pelaajaa. Kesän aikana saattaa tulla ulkopeli-iltoja, esimerkiksi petankkia ja mölökkyä, mutta sisäpeli-illat jatkuvat syksyllä.

Tule silloin mukaan pelaamaan ja vaikka opettelemaan uusia pelejä. Mitkä lauta- ja korttipelit kiinnostavat ja olisiko sinulla joku peli, jonka haluaisit opettaa toisille?

Kolkon kokkaajien toimintaa

Maaseudun Tulevaisuuden kuukausittain ilmestyvä Kantri-lehti kävi tutustumassa Kolkon kokkaajiin, eli yhdistyksemme kerhoon, jossa ruuasta kiinnostuneet jäsenemme kerran viikossa kokkaavat ruokaa yhdessä. Mainio lehden artikkeli löytyy kuvagalleriasta.

Tulevat tapahtumat ja talkoot

Pysäkin kunnostus ja siihen liittyvät talkoot jatkuvat; keväällä tehdään toinen ulkomaalaus, rakennetaan grilli ja viimeistellään sisäremontti. Nämä kuuluvat Leader-hankkeen töihin.

Pihan kunnostuksessa riittää pitkään töitä, jos se aiotaan saada viihtyisäksi ja muistuttamaan menneiden aikojen asemapuistoa.

Yhdistys on voimiensa mukaan erilaisissa tapahtumissa talkoilemassa.

Jatkamme jo perinteeksi muodostuneita tapahtumia kuten Elonkorjuujuhlat elokuussa, Lettulauantai lokakuussa ja pikkujoulut joulukuussa. 

Kirppiksiä, lauluiltoja ja muut yhteisiä tapahtumia kehitellään pidettäviksi Pysäkillä.

Yhteistoimintaa kylien kanssa voisimme kehitellä esimerkiksi leikkimielisellä kylämarssi/-kävelyllä kyläyhdistysten kesken. Kylät voisivat kilpailla esim. osallistuja-/suoritusmäärillä. 

Edunvalvonta

Kyläyhdistyksen tehtävänä on alueen asukkaiden etujen puolustaminen ja nyt ajankohtainen asia on Pirilän alueelle suunnitteilla oleva kultakaivoshanke. Tartumme tarpeen mukaan esille tuleviin kylää koskeviin teemoihin esim. valokuidun saamiseen. 

Tiedottaminen

Tiedotamme alueemme asukkaille ajankohtaisista asukkaita koskevista asioista kuten kaivoshankkeista ynnä muista vastaavista.

Teemme keväällä tiedotteen jaettavaksi koko kylälle.

2. Pysäkin korjaushanke  

Kyläyhdistys hankki kyläläisten ja yhdistyksen käyttöön Kolkontaipaleen vanhan asemarakennuksen kesäkuussa 2023. Rakennus oli ollut tyhjillään kymmenisen vuotta ja se vaati perusorjauksen, johon ryhdyttiin talkoovoimin heti. 

Saatuamme Leader-rahoituksen, niin  keväästä 2024 alkaen talkoolaisia on hyörinyt ahkerasti Pysäkillä, joksi talo nimettiin nimikilpailun tuloksena. 

Lisää Pysäkin korjauksesta voit lukea täältä. 

Kuvia asemasta ja korjauksesta on alla olevassa galleriasta.

3. Aseman historiaa

Pieksämäki - Savonlinna -rata rakennettiin vuosina 1911-1914. Asema rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan vuonna 1913-1914. Kolkontaipaleen asema edustaa myöhäistä jugendia. Rakennusta laajennettiin v. 1927, piirustukset hyväksyttiin jo 1923. 

Asemaan kuuluu hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttänyt asemarakennus ja makasiini. Kohteella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja ja se on maakunnallisesti merkittävä.

Asema ja rataosuus avattiin 1. marraskuuta 1914. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi v. 1972 ja henkilöliikenne lopetettiin koko rataosalla 29. toukokuuta 1988.

Liikennepaikka lakkautettiin lopullisesti 3. kesäkuuta 2007. Viimeisinä vuosina ennen lakkauttamista liikennepaikalla kuormattiin pääasiassa raakapuuta. Viimeinen jäljellä oleva sivuraide oli käytössä vuoteen 2007, jolloin liikennepaikka lakkautettiin. Sivuraide purettiin seuraavana vuonna.

4. Rautatiehistoriaa Suomessa ja Kolkontaipaleella

1. Tietoa Pieksämäki-Elisenvaara radasta

Kolkontaipale on yksi tämän radanvarren asemista.

Rautatiet ovat aina olleet hallitsijoiden mielissä geopolitiikkaa ja siten sotilaallisesti tärkeitä. Mitäpä ei olisi tehty maanpuolustuksen tai laajentumispolitiikan eteen. Onneksi nämä hankkeet ovat vaikuttaneet myös tavallisen kansan toimiin: kehittäneet kulkuyhteyksiä ja helpottaneet matkanteon ja tavarankuljetuksen vaivaa.

Tämä käy varsin hyvin ilmi tsaarin Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun alun rautatiesuunnittelussa. Suomihan oli osa tuota tsaarin valtakuntaa omana suuriruhtinaskuntanaan ennen itsenäistymistään. Kun Pietarin rata Helsingistä Riihimäen kautta oli rakennettu (Rata Riihimäeltä Pietariin rakennettiin sotilaallisista syistä syvälle sisämaahan, etteivät viholliset voisi käyttää sitä helposti omiin tarpeisiinsa) ja avattu 1870, rakentaminen keskittyi nykyisestä Suomesta katsottuna outoon suuntaan, itään ja koilliseen, Pietarista katsottuna luoteeseen.

Alkuperäinen Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun sekä haararata Antreasta Imatralle rakennettiin vuosina 1890–1894. Myöhemmin sitä jatkettiin Joensuusta Lieksaan vuonna 1910, Nurmekseen vuonna 1911 ja sieltä edelleen Kontiomäen kautta Ouluun. Nurmeksen ja Oulun välinen rataosa valmistui sitten vaiheittain itsenäisyytemme alkuvuosina 1926–1930.

Poikittaisrata Elisenvaarasta Karjalan radan varrelta Savonlinnan, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle, Pohjanmaan radan varteen, rakennettiin vaiheittain vuosien 1897 ja 1918 välisenä aikana. Ensimmäisenä siitä valmistui Haapamäen ja Jyväskylän välinen osuus 1897, viimeisenä Jyväskylän ja Pieksämäen välinen osuus 1918. Tätä rautatieyhteyttä Pietarista Suomen sisäosien kautta Pohjanlahden rannikolle Nikolain kaupunkiin (nyk. Vaasaan) Venäjän hallitus piti strategisista syistä erittäin tärkeänä, koska vanha Riihimäki–Pietari-rata sijaitsi sen verran lähellä Suomenlahden rannikkoa, että se olisi sodan aikana saattanut joutua vihollisen haltuun.

Vastavalmistuneena rata todella saikin huomattavan strategisen merkityksen, mutta ei venäläisille vaan Suomen sisällissodan valkoisille, sillä Riihimäen–Viipurin rata oli punaisten, tämä uusi rata sen sijaan kokonaan valkoisten hallitsemalla alueella ja yhdisti toisiinsa vanhat pohjoinen–eteläsuuntaiset rataosat.

Koska Karjalan radan eteläosa jouduttiin toisen maailmansodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle ja jäi rajan taakse, rakennettiin sitä korvaamaan 1960-luvulla yhdysrata Parikkalasta Onkamoon. Sitä ennen tärkeimpänä ratayhteytenä Joensuuhun oli toiminut vähän ennen sotaa, vuonna 1939 valmistunut rata Varkaudesta Joensuuhun.

2. Rataosa Savonlinna-Pieksämäki

Esitys rataosan Savonlinna–Pieksämäki ja Huutokoski–Varkaus yhteyden rakentamisesta tehtiin rautatiekomitean ehdotuksesta vuoden 1897 valtiopäivillä. Rataosan rakentamispäätös tehtiin 12. tammikuuta 1911 ja rataosan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1911. Rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle marraskuussa 1913 ja säännölliselle liikenteelle koko rataosa avattiin vuonna 1914.

Pieksämäki–Savonlinna-rataosan asemat rakennettiin Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan. Rataosan huonon kunnon vuoksi Huutokoski–Savonlinna-väliltä lakkautettiin henkilöliikenne vuonna 1988, jolloin rataosa jäi pelkästään tavaraliikenteen käyttöön.

Rautatiet olivat jonkinasteisessa lamassa 1960-luvulta lähtien, koska autojen uskottiin olevan tulevaisuuden kuljetusmuoto. Käsitystä on jouduttu tarkistamaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, sillä liikenteen määrällinen kasvu ja lisääntyvä ympäristötietoisuus puoltavat rautateiden uutta nousua.

Rahan puutteen vuoksi kuitenkin muutamia rataosuuksia on purettu huonon kunnon vuoksi ja sama kohtalo olisi varmaan ollut Huutokoski-Savonlinna välilläkin, ellei jotain kummallista olisi tapahtunut.

Onnen kantamoinen

Huutokosken ja Savonlinnan välinen rataosuus perusparannettiin 42 miljoonalla eurolla vuonna 2008, mutta rataosan käyttö oli parannuksen jälkeen vähäistä. Perusparannetun rataosan kunto olisi mahdollistanut henkilöjunaliikenteen käynnistämisen. Liikennevirasto sulki päätöksellään Rantasalmi–Savonlinna-rataosuuden 1. syyskuuta 2015. Rataosuuden sulkeminen mahdollisti Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Sen jälkeen voitiin purkaa Laitaatsalmen rautatiesilta. Uusi kääntyvä rautatiesilta maksaisi noin 12 miljoonaa euroa. Rahoitus uutta siltaa varten myönnetään vain, jos Huutokoski–Savonlinna-rataosalle tulee käyttöä.

Toisin sanoen rata korjattiin lähinnä Venäjältä tuotavan puutavaran kuljettamiseksi, mutta uusi silta jäi rakentamatta. Venäjän kaupan elpymistä saamme varmaan odottaa, mutta mitä Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa: onko sillä suurempi painoarvo rakentaa rajalle vievää rataa kuin kauppasuhteilla?

3. Raideleveys Suomessa ja maailmalla

Normaaliraideleveydeksi (engl. standard gauge, saks. Normalspur) kutsutaan maailman yleisintä raideleveyttä eli rautatien kiskojen sisäreunojen välistä etäisyyttä. Se on leveydeltään 1 435 millimetriä (4 jalkaa 8½ tuumaa). Normaaliraideleveys, jota kutsutaan toisinaan myös kansainväliseksi raideleveydeksi (engl. international gauge), on muodostunut maailman yleisimmin käytetyksi standardileveydeksi jo yli sata vuotta sitten. Raideleveys on käytössä muun muassa Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä sekä Australiassa.

Rautatietä, jolla on käytössä normaaliraideleveys, voidaan kutsua normaaliraiteiseksi rautatieksi. Normaalileveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan kapeiksi raideleveyksiksi (engl. narrow gauge, saks. Schmalspur) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä leveiksi raideleveyksiksi (engl. broad gauge, saks. Breitspur).

Suomessa on tällä hetkellä käytössä likipitäen sama raideleveys kuin Venäjällä. Suomen raideleveys on 1524 millimetriä, kun eurooppalainen raideleveys on 1435 millimetriä.

Syy Venäjän ja Suomen raideleveyteen on sotilaspoliittinen. Se perustuu 1800-luvun tilanteeseen Euroopassa:

Venäjällä rautateillä arveltiin olevan sotilaallista merkitystä, minkä vuoksi ei haluttu käyttää kansainväliseksi muodostuvaa brittiläistä standardiraideleveyttä. Yhdysvaltalainen sotilasinsinööri George Washington Whistler (1800–1849) palkattiin rakennuttamaan Moskovan ja Pietarin välistä rautatietä, jonka leveydeksi tuli Yhdysvaltain etelävaltiolaiset viisi jalkaa. Näin tämä ”venäläisenä raideleveytenä” pidetty leveys tuli voimaan koko rataverkolla koskien myös Viroa, Liettuaa, Latviaa, Suomea, Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Mongoliaa.

Neuvostoliiton aikana Venäjän raideleveys muutettiin 1 524 mm:stä 1 520 mm:iin, kun sinne haluttiin loogisempi SI-järjestelmän mukainen millimetrien tasakymmeniin osuva raideleveys. 1950-luvulla tehty muutos toteutettiin kallistamalla kiskoja sisäänpäin aiempaa enemmän, millä saavutettiin vaadittu raideleveyden neljän millimetrin kaventuminen.

Muualla Euroopassa käytetään yleensä alkujaan brittiläistä standardiraideleveyttä. Merkittävinä poikkeuksina ovat Espanja ja Portugali (1 668 mm), joille oli aikanaan tärkeää Napoleonin sotien aikaisten kokemusten perusteella, että raideleveys eroaa siitä, mitä Ranska käyttää.

EU-komissio on esittänyt vuonna 2022, että Suomen pitäisi rakentaa uudet junaradat eurooppalaisen standardin, 1 435 millimetrin mukaisiksi eli nykyistä vajaa yhdeksän senttimetriä kapeammiksi. Lisäksi tulisi laatia suunnitelma olemassa olevan rataverkon muuttamisesta eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Raideleveyden muuttamista selvitetään vuonna 2024.

4. Rautatieliikenne Suomessa nyt

Suomessa junaliikennettä hoitaa pääasiassa valtion omistama VR-Yhtymä ja rataverkkoa ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön alainen Väylävirasto (vuosina 2009–2019 Liikennevirasto ja ennen vuotta 2009 Ratahallintokeskus).

Yksi uhka vähäisen liikenteen rataosuuksille on sähköistäminen tai pikemminkin sen puute. Kalusto, jolla voi ajaa myös sähköistämättömillä rataosuuksilla on vanhenemassa eikä uutta välttämättä hankita kuin sähköistettyjä rataosuuksia varten. Tähän voi olla apua siitä, että rautatien käyttäjiksi voi nykyään tulla uusia yhtiöitä, joita jo Suomeenkin on perustettu:

Valtaosasta Suomen rautatieliikenteestä ja toistaiseksi kaikesta henkilöliikenteestä vastaa valtio-omisteinen VR-Yhtymä Oy. VR:n lisäksi valtion rataverkolla liikennöiviä rautatieyrityksiä olivat vuonna 2024 Fenniarail ja North Rail. Muita yrityksiä, joille oli myönnetty toimilupa tavarakuljetuksiin rautateillä, olivat Ratarahti, Aurora Rail sekä FoxRail Logistics. Vuosina 2020–2022 Suomessa liikennöi Viron valtiollisen rautatieyhtiön Operailin tytäryhtiö Operail Finland, joka siirtyi suomalaisen logistiikkayhtiön Nurminen Logisticsin omistukseen alkuvuodesta 2023, ja toimii tätä nykyä nimellä North Rail.

On hyvinkin mahdollista, että joku yhtiö innostuisi liikennöimään nykyään vähäliikenteisillä radoilla, esim. välillä Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinna, aina Parikkalaan asti, josta yhteydet mualimalle aukeavatkin jo toisella tavalla.

Tästäpä hyvä aasinsilta vai pitäisikö sanoa kiskosilta rakentuukin tähän Pysäkin nykyiseen tilanteeseen. Tästä Pysäkiltä käsin on nyt jo kohta pari vuotta Kolkontaipaleen kyläyhdistys ry viritellyt yhteyksiä kyläläisiin ja lähinaapureihin omassa kunnassa. Kuvainnollisesti kiskot ovat kiiltävät, touhua ja tapahtumia on kylän kokoon nähden ollut ällistyttävän paljon. Toivottavasti kiskot pysyvät kiiltävinä ja yhteyksiä rakennetaan lisääkin. Jospa nuo ratakiskotkin tuossa talon vieressä alkaisivat kiiltää ja yhteydet rakentua. Historia osoittaa, kuten äsken luimme, että yllättäviä asioita voi tapahtua ja kaikki on mahdollista. Mutta yhteistä tahtotilaa ja ponnistuksia vaaditaan.

5. Syyskuussa 2025 voidaan todeta:

Tällainen yhteinen tahtotila ilmaistiin elokuun 24. päivänä, kun kyläyhdistys oli mukana osana Elojuhlaa järjestetyssä höyryveturitapahtumassa, joka saavutti yllättävän yleisömenestyksen. Höyryveturi kuljetti tässä ”Elämää radalle - täyttä höyryä” -tapahtumassa matkustajina yleisöä ja kutsuvieraita välillä Pieksämäki – Rantasalmi. Elojuhlan kunniaksi juna pysähtyi Kolkontaipaleen Pysäkin edessä vajaan tunnin verran yleisön ihailtavaksi. Matkan päätepysäkki oli Rantasalmen asema ja sieltä juna palasi Pieksämäelle ja tiputti Kolkontaipaleellekin palaavia matkalaisia.                                                                                                                                            Junan oli varustanut ja junamatkan toteutti Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry.

Kuvia

Kuvia asemarakennuksesta vuosien varrelta ja Pysäkin remontista alla (klikkaa kuvaa nähdäksesi kuvatekstin).